Käsillä parantamisesta
Kosketuksen avulla parantaminen on kuulunut olennaisesti ihmiskunnan elämään historian kuluessa ja nivoutuu osaksi eri uskontojen, filosofioiden ja elintapojen rakenteita. Juutalais-kristillisessä perinteessä Raamattu kertoo lukuisista tapauksista, joissa ihminen saattoi lievittää toisen kärsimystä panemalla kätensä hänen päälleen ja anomalla apua Jumalalta. Ihminen uskoi, että hänen elämäänsä vaikutti olemassaolon ulottuvuus, jota hän ei pystynyt täysin tuntemaan eikä ymmärtämään. Tämä tuntematon alue antoi hänen elämälleen kohtalon ja tarkoituksen. Näin jatkui noin 1200-luvulle saakka, kunnes järjestäytynyt kirkko päätti, että ihmeiden aika oli ohi. Käsillä parantaminen, joka oli ollut varhais- ja esikristillisellä ajalla hyvin voimakas ja tärkeä osa ihmisten elämää, lakkautettiin virallisesti, sitä paheksuttiin ja se tukahtui kokonaan.
Nykyään on kuitenkin käsillä parantaminen alkanut elpyä. On myös kehittymässä filosofia ja ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen jakautuu ruumiiseen, mieleen ja henkeen (body, soul and
mind). Nämä osa-alueet vaikuttavat kaikki ihmisen terveydentilaan. Sellaiset tekniikat kuin myönteinen ajattelu, mietiskely, mielikuvaharjoitukset ja syvärentoutus aletaan tuntea tärkeinä itsehoitomenetelminä. Entistä yleisemmin hyväksytään myös kosketuksen terapeuttinen merkitys esim. hieronnassa. Muita viime aikoina yleistyneitä hoitomenetelmiä ovat mm. vyöhyketerapia, terapeuttinen kosketus, shiatsu, reiki ja muut energiahoidot. Kosketuksen avulla parantaminen on hoitomuodoista yksinkertaisin ja luonnollisin. Se on välitöntä ilmaisua ihmisyydestämme. Koko maailmankaikkeus muodostuu energiasta, joten meistä siirtyy luonnostaan energiaa toiseen ihmiseen, kun kosketamme häntä.
Me emme voi varsinaisesti parantaa ketään toista. Voimme parantaa vain itsemme, koska paraneminen kumpuaa meidän omasta solurakenteestamme, vrt. haavan paraneminen. Lääkäri tai parantaja (tai energiahoitaja) voi toimia vain välittäjänä luodakseen oikeat edellytykset, sisäisen vapauden, jotta keho pystyy itse parantamaan itsensä. Tietyt lääkkeet vahvistavat potilaan vastustuskykyä, niin että hän pystyy helpommin torjumaan tartunnan. Käsillä parantaja taas vilkastuttaa ja lisää kosketuksellaan energian virtausta soluihin, ja paraneminen tapahtuu tämän lisävoiman ja lisäenergian ansiosta. Potilaan keho parantaa itse itsensä omien tarpeittensa mukaisesti.
Siirrettävä energia saattaa olla parantajan omaa energiaa tai se voi tulla hänen kauttaan, mutta ei hänestä, jolloin kyse on energian välittämisestä. Energian välittämiseen perustuva parantaminen ei aiheuta uupumista. Se ei ole oman energian siirtämistä, joten parantajalta ei häviä mitään, vaan itse asiassa tällainen parantaminen antaa yleensä uusia voimia paitsi asiakkaalle myös parantajalle itselleen. Parantaja toimii ainoastaan välittäjänä yleismaailmalliselle, persoonattomalle energialle, joka on ns. jumaluutta. Meissä kaikissa on myönteinen, hiljainen, rauhallinen, onnellinen, elvyttävä tyhjyyden tila, joka on tuon ns. jumalallisen tyyssija. Jumaluutta on usein kuvattu myös käsitteillä korkeampi itseys, voima, alkulähde, kosminen tajunta jne. Tämä sisäinen rauhan tila ohjautuu parantajan kautta parannettavalle.
Oma asenteemme elämään määrää sen, millaisena elämä meille näyttäytyy. Toiminta seuraa ajatusta. Kaikki menee pieleen sellaisilla ihmisillä, jotka aina pelkäävät pahinta ja epäilevät toisia ihmisiä. Optimiset ja iloiset ihmiset taas eivät koskaan tunnu joutuvan koville. Tämä ei johdu kohtalosta, vaan asenteesta. Elämä on väliaikaista ja täynnä vastoinkäymisiä, mutta vasta oma asennoitumisemme tekee kokemuksesta myönteisen tai kielteisen.
Edellinen: Enkelienergiahoito
Seuraava: Rosen-kehoterapia